Oletko tullut ajatelleeksi, että suomalainen miesvalmentaja suomalaisen miesmaajoukkueen peräsimessä ei juuri koskaan ole saavuttanut mitään merkittävää. Minäpä olen. Merkittävällä tarkoitan vaikkapa jääkiekonmaailmanmestaruutta, kisapaikkaa lentopallon maailmanliigassa tai jalkapallon arvokisojen finaalipaikkaa. Poikkeuksina 2008 salibandyn mm-kulta ja jääpallon mm-kulta 2004, maailmanlaajuisesti nämä lajit ovat kuitenkin marginaalissa.

Lieneekö sattuma, että ulkomaalaisten valmentajien luotsaamina suomalaiset miesmaajoukkueet ovatkin voittaneet jääkiekossa maailmanmestaruuden ja pelanneet lentopalloa poikkeuksellisen korkealla tasolla. Suomalaiset naisjoukkueet ovat pärjänneet eri lajeissa sekä suomalaisten miesten että naisten valmennettavina. Esimerkiksi jalkapallossa Suomi on hyvällä tasolla ja joukkuevoimistelussa haastajia on vaikea löytää.

Tutkimusten ja arkikokemuksen mukaan naisten ja miesten valmentaminen on erilaista. Eroja löytyy muun muassa koheesiosta eli ryhmän kiinteydestä ja kaikkien ryhmän jäsenten tuntemaa vetovoimaa ryhmää kohtaan. Karrikoidusti voisi sanoa, että naisten joukkue ei pysty suoriutumaan, jos joukkueen sisällä on ristiriitoja. Joukkueellinen miehiä pystyy toimimaan ristiriitaisessakin ympäristössä. Miesten joukkueessa ristiriidat jäävät tästä syystä usein käsittelemättä tai ne käsitellään pintapuolisesti. Väitän kuitenkin, että huippusuoritukseen vaaditaan miestenjoukkueessakin suotuisa ja ristiriidoista vapaa ympäristö, jossa pelaajat voivat luottaa toisiinsa, valmennusjohtoon ja koko tukiorganisaatioon. Ulkomaalaiset miesvalmentajat ovat suomalaisten miesjoukkueiden kanssa käyttäneet joukkueen hengen ylläpitämiseen valtavasti aikaa ja energiaa. Curt Lindström vei jääkiekkoilijoita purjehtimaan, mikroautoilemaan ja puuhaamaan ties mitä jääkiekkoon liittymätöntä. Samoin Mauro Berruto käy läpi loputonta prosessia lentopallomaajoukkueen yhteen hitsaamiseksi. Kokemuksen ja keskustelujen kautta olen huomannut, että naisten joukkueessa jo joukkue pakottaa käymään sisäisiä ongelmia läpi, halusipa valmentaja sitä tai ei.

Joukkueurheilussa menestyksen saamiseksi olisi tärkeää että suomalaiset miesvalmentajat, tutustuisivat tarkemmin psyykkiseen valmennukseen sekä joukkueen koheesion rakentamiseen. Pääsisi sitten itsekin joskus katsomaan Suomen pelejä sinne jalkapallon mm-kisoihin.