Henkilökohtaisen taidon hankkiminen, oman suorituksen ohjaaminen ja huippuvireeseen pääsy on jokaisen pelaajan omalla vastuulla.
Joukkueurheilussa valmentajalla ei ole aina aikaa kehittää yksittäisen pelaajan taitoja ja ominaisuuksia. Joukkueurheilija vastaa itse oman uransa kehittymisestä. innergame voi auttaa joukkueurheilijaa seuraavilla tavoilla.
- Urheilijan henkilökohtaisten vahvuuksien tunnistaminen ja niiden kehittäminen.
- Pitkäjänteinen uran kehittäminen tavoitteiden ja välitavoitteiden kautta.
- Joukkueurheilijan oman peliin valmistautumisrutiinin kehittäminen, jotta urheilija on valmis heti kun peli alkaa.
- Joukkueurheilijan oman suorituksen arviointi ja pelin kehittäminen.
- Urheilun ulkopuolisten ongelmatilanteiden selvittäminen (mm. ulkomaille muutto, uuteen joukkueeseen sopeutuminen ja heikkojen pelisuoritusten vaikutukset muuhun elämään).
Urheilupsykologi Matti Jaakkola toimii usean ammattiurheilijan henkisenä valmentajana. Hänen asiakkainaan on mm. ulkomailla ja Suomessa pelaavia jääkiekkoilijoita ja jalkapalloilijoita. Hän on asunut sekä yksin, että perheensä kanssa useissa eri maissa, ja ymmärtää oman kokemuksen kautta haasteet, joita urheilija ja hänen perheensä voivat ulkomaille muuttaessaan kohdata.
Menestystarinoita: KHL-jääkiekkoilija; vuosia kestänyt valmennussuhde johti huippukauteen KHL:ssä.
Yhteistyö Arton (nimi muutettu), kanssa on kestänyt yli viisi vuotta. Arto toivoi henkisen valmennuksen kautta saavansa tasaisuutta ja varmuutta peleihin. Arto koki, että hyvän ja huonon pelin ero oli hänen kohdallaan liian suuri, eikä hänellä ollut keinoja korjata huonosti lähteneen pelin suuntaa.
Projektin aluksi asetimme tavoitteet käynnissä olevalle kaudelle, sekä kolmeksi seuraavaksi kaudeksi. Loimme Arton peliin ja harjoitteluun liittyviä välitavoitteita, jotka toimivat polkuna lopputulostavoitteisiin. Projektin alkuvaiheessa tapasimme noin kahden viikon välein. Tapaamisten välissä Arto teki sovittuja harjoitteita itsenäisesti, sekä seurasi omaa harjoitteluaan ja pelejään yhdessä kehitetyn raportointimallin avulla. Tapaamisissa keskityimme pelien ja harjoitusten läpikäyntiin sekä henkisten taitojen opetteluun. Arto opetteli ja harjoitteli tavoitteiden asettamista peleihin, keskittymään olennaisiin asioihin, rentoutumaan, säätelemään tunteitaan, valmistautumaan peleihin, tunnistamaan vahvuuksia sekä seuraamaan suoritustaan.
Yksittäiseen peliin valmistautuessaan Arto asetti itselleen pelitavoitteet, teki mielikuvaharjoitteita muutamasta avaintilanteesta sekä seurasi omaa yhdessä luotua ja paperille kirjattua valmistautumissuunnitelmaansa. Toisella kaudella kävimme keskustelun peliraportin toimivuudesta. Arton kommentti oli: ”Peliin valmistautuminen toimii. Peliraportin ja tavoitteiden asettamisen peliin olen jättänyt tekemättä kahdesta pelistä. En tiedä onko sattumaa vai ei, mutta nämä pelit tällä kaudella ovat menneet huonosti.”
Keskeiset tavoitteet on saavutettu, ja Arto on pelannut jo muutaman kauden ulkomaalaisissa huippusarjoissa. Välimatkan pidentyessä tapaamiset ovat muuttuneet skype-keskusteluiksi ja sähköpostikeskusteluiksi. Käsiteltävät asiat ovat samalla laajentuneet myös Arton elämäntilanteeseen ja ulkomaille muuttoon liittyviin asioihin ja haasteisiin. Toki tärkeimpänä teemana ovat yhä kaukalossa tapahtuvat asiat. Pienillä asioilla on saatu aikaan muutoksia, jotka ovat johtaneet etulyöntiasemaan verrattuna suurimpaan osaan pelaajista, jotka eivät vastaavia asioita tee tai mieti. Arto otti vastuun omasta urastaan, kehittymisestä ja pelaamisestaan.